Pyhtää
Piispaset
Vehkaluoto

HIRVIKOSKEN PIISPASET




Piirros siitä osasta Kymijoken, joka virtaa Hirvikosken läpi, jossa venäläiset aikoivat

tehdä ylityksen 20.10 1712



PIISPASEN sukua on voitu tutkia aina 1500-luvulle saakka, koska suku uskollisesti asutti Piispan ratsutilaa Pyhtään Hirvikoskella. Piispan tila oli ns. ratsutila, eikä näin ollen joutunut Elimäen kartanoon taksvärkkiä suorittamaan, niin kuin Hirvikosken muut talot joutuivat tekemään yli 70 vuoden ajan. Joka aamu joutuivat mies ja hevonen joka talosta kulkemaan Kymijoen yli Vastilan puolelle. Joessa ei ollut siltaa, joten hevoset ja kärryt piti uittaa yli. Ajopeleinä olivat ns. sarikat, pitkäaisaiset kärryt. Kysyttäessä eräältä mieheltä näistä matkoista, vastaus oli: " Eväät ja heinät panntih sarikoil, mies sai kulkea hevosen seläs tai kavellä petäs." Piispan tila jaettiin vuonna 1707 veljesten Matin ja Sigfridin kesken, mutta Sigfridin jouduttua ratsumiehenä Suureen Pohjan sotaan, jäi vanhempi veli Matti hoitamaan koko tilaa. Sigfridin palattua jako uusittiin 1738, jolloin Matti siirtyi Kaskipellon mäelle. Matin sukuhaarasta on jäljellä Aholan suku. Sigfridin tyttären ja hänen Kyminkartanosta tulleen miehensä Johan Ristonpojan aikana Piispan tila käsitti vielä Heikkilä-Kantola osan, mutta vuonna 1738 Heikkilä-Kantola jakautui itsenäiseksi tilaksi, jota ryhtyi viljelemään Susannan ja Johanin poika Yrjö. Yrjön poikien kesken tilat jakautuivat myöhemmin seuraavasti: Antille Kantola ja Johanille Heikkilä. Eerik hoiti Piispan tilaa, johon myöhemmin yhdistettiin Rinkkaksen tila. Eerikistä lähtien on tarkempi selvitys suvun vaiheista sukuselvityksessä. Talot maineen olivat kruunun omistuksessa koko Ruotsin vallan ajan. Ensimmäiseksi perintötilaksi lunastus Hirvikoskella tapahtui kesäkuun 25 päivänä vuonna 1828, jolloin Kantolaan vävyksi tullut Martti Marttila sai perintökirjan. Piispan tilan lunastus tapahtui vuonna 1829 David Peterinpojan aikana. Ensimmäinen kartoitus kylän alueesta tehtiin vuonna 1822. Piispan tila kokonaisuudessaan oli 1038 ha, josta viljeltyä oli 227 ha. Ensimmäinen huomattava suoviljelijä Hirvikoskella oli David, jonka aloittamaa työtä jatkoi Antti. Isojako alkoi 1842 ja tässä jaossa taloja siirreltiin, mutta viljelykset jäivät vielä sarkajakoon Piispala muutti Kuumusaan Kaskipellonmäeltä 1890. PIISPAN TALOJEN PAIKOISTA ERI AIKOINA Piispan talo jakamattomana oli Malminmäen päällä eli Mäkelän ent. navetan paikalla 1670. Sigfridin palattua sodasta Matti siirtyi Kaskipellonmäelle Aaretin Hilman mökistä hieman kaivolle päin. Sigrfridin perilliset jäivät vanhalle paikalle. Heikkilä eli Blomin talo siirtyi Kustaaräätälin paikalle. Piispala siirtyi Kissarin talon läheisyyteen. Isojako järjesti kylän taloille uusia asuinpaikkoja. Rinkkas oli jo aiemmin muuttanut Rinkaksen kalliolle. Piispala joutui Kaskipellonmäelle lähelle Heigbomin Liisan taloa eli aivan maantien varteen. Kantola Piispalan ja Heikbomin väliin, miltei nurkikkain Piispalan kanssa. Piispan numeron jako siirsi Kantolan Palon taakse ja Heikkilän nykypaikalleen. Heikkilä oli jaossa määrätty jo Puurittapellolle, mutta eivät muuttaneet, joten numerojaossa saivat sakot. Piispan vanhimman veljeksen eli Matin jälkeläiset määrättiin muuttamaan Pitkärasinpellolle Kantolan viereen. Tällä tilalla oli isäntänä Matti Mäkelä Ahviosta, joka oli tullut vävyksi jo Kaskipellonmäen aikoina. Anttila, Kottila ja Paavola ovat siirtyneet samoina aikoina, Kottila osittain Malminmäen rinteeseen. Riihikallio jäi entiselle paikalleen isäntänä Viirilästä tullut Jaakob Åberg.
ISOJAKO
Göran, Eric, Hindric Pispa Av åfvavstoende dohlåhsar innahar
A7 UTÅKRAR
A8 KASKIPELTO
A9 WÄLIMÄNEPELDO
A10 KALLIO TONKARI
A11 NIKARINPELTO
A12 WELAHOOKINPELDO